Kouluvalmiusarvio

Lapsen kouluvalmiuteen vaikuttaa lapsen yleinen kehitystaso, joka voi vaihdella koulun aloittavilla paljonkin. Kouluvalmiusarvion avulla psykologi arvioi onko lapsesi valmis kouluun. Arvio on paikallaan, jos lapsesi tunnetaidot, sosiaaliset taidot tai kognitiiviset taidot ovat yleistä ikäkehitystä jäljessä. Toisinaan koulun aloituksen lykkäys voi olla pohja onnistuneemmalle koulutielle.

Mikä on kouluvalmiusarvio?

Kouluvalmiusarvio on psykologin tai neuropsykologin tekemä arvio lapsen valmiudesta aloittaa koulu normaalin oppivelvollisuuden ja opetussuunnitelman mukaisesti tai tätä aiemmin.

Milloin kouluvalmiusarviolle voi olla tarve?

Kouluvalmiusarviolle voi tulla tarve, mikäli lapsen kognitiiviset taidot, sosiaaliset taidot, tunnetaidot tai kaikki edellä mainitut ovat oppivelvollisuuden alkamisen lähestyessä ikäkehitystä jäljessä.

Toisin sanoen, psykologi voi antaa kouluvalmiusarvion perusteella suosituksen koulun aloituksen lykkäämisestä, jos herää epäilys, ettei lapsen toiminnanohjaus riitä koulumaiseen toimintaan, kuten:

  • riittävään paikalla oloon
  • keskittymiseen
  • pettymysten sietämiseen
  • itsenäisyyteen
  • uusien aikuisten ja lasten kanssa toimimiseen tai
  • lapsella esiintyy aggressiivisuutta.

Toisaalta psykologi voi arvioida kouluvalmiusarviossa, että lapsi pystyy aloittamaan koulun tuetusti.

Kouluvalmiusarvio on mahdollista tehdä myös silloin, jos lapsen on tarkoitus aloittaa koulunkäynti normaalia oppivelvollisuusikää aiemmin.

Mikä hyöty kouluvalmiusarviosta on?

Liian varhainen koulun aloitus voi pahimmillaan muodostaa lapselle pidemmälle tulevaisuuteen ulottuvan negatiivisen kokemuksen koulusta.

Kouluvalmiusarvion pohjalta kouluviranomaiset pystyvät yhdessä huoltajien kanssa tekemään tutkittuun tietoon perustuvan päätöksen lapsen normaalia myöhäisemmästä tai aikaisemmasta koulun aloituksesta tai tuetusta koulun aloituksesta.

Mitä vastaanotolla tapahtuu?

Selvittääkseen mikä lapsen yleinen kehitystaso ja edelleen kouluvalmius on, psykologi ja/tai neuropsykologi tekee lapselle tyypillisesti sekä tunne-elämän että kognitiivisen kartoituksen.

Arvion tekemiseksi käyntejä psykologin ja/tai neuropsykologin luona tarvitaan tyypillisesti 3-5. Yksi käynti kestää keskimäärin 45-60 minuuttia.

Ensimmäiselle käyntikerralle kannattaa ottaa mukaan tulokset mahdollisista aiemmista psykologin tai toiminta- tai puheterapeutin tekemistä tutkimuksista sekä päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma -arvio.

Ajanvaraus

Varaa aika kouluvalmiusarvioon lastenpsykologille (tunne-elämään liittyvät syyt) tai neuropsykologille (kognitiivisiin taitoihin liittyvät syyt) nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Pikkujätin ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen 010 380 8000.

Artikkelit ja tiedotteet
ADHD ADHD-lapsi kaipaa kehuja ja myönteistä palautetta – 8 usein kysyttyä kysymystä lapsen ADHD:stä
Lapsi ei malta pysyä aloillaan, tunteet kuohuvat ja koulunkäynti takkuaa – olisikohan kyseessä ADHD? Pikkujätin lastenpsykiatrian erikoislääkäri Marie Korhonen kertoo, miten ADHD lapsilla saattaa vaikuttaa elämään – ja muistuttaa, että ADHD:ssä voi olla myös paljon hyvää.
Lue lisää
koulukiusaaminen Koulukiusaaminen voi herättää hädän myös vanhemmassa – Perheterapeutin 6 neuvoa koko perheelle
Kun omaa lasta kiusataan koulussa, vanhempaakin voi ahdistaa. Pikkujätin perhe- ja psykoterapeutti Jaana Kivistö kannustaa puuttumaan tilanteeseen mahdollisimman varhain. Tukea vaikeiden tunteiden käsittelyyn voi hakea koko perheelle myös perhe- tai psykoterapeutilta. Koulukiusaamisen kanssa ei pidä jäädä yksin.
Lue lisää
shutterstock_1415478422 Nettikiusaaminen on aina vahingollista – Mitä tehdä, kun lasta kiusataan netissä?
Nettikiusaaminen voi olla haukkumista, uhkailua tai ulkopuolelle jättämistä. Se satuttaa ja saattaa jättää lapseen syvät jäljet. Pikkujätin psykologi Anne Lukkarila neuvoo, miten kiusattua lasta voi tukea ja mitä nettikiusaamisesta on hyvä tietää.
Lue lisää
FacebookTwitterLinkedIn